Valokuvanäyttelyt

[Hoksu]

No niin.. Nythän on asia niin, että ku mie olen laittamas pystyyn kuva valokuvanäyttelyä ensimmäistä kertaa niin aika paljon on asioita joista ei ole hajua ja joihin tarvii vinkkejä. Esim. millä langalla virittää kuvat kehyksineen seinälle, mitä kaikkea kannattaa varata avajaisiin, ym tuollaista käytännön vinkkiä. Vois tänne vaikka koota jotain vinkkejä, neuvoja, kokemuksia, tms jotta mahdolliset tulevat ensikertalaiset voisivat väistellä suden kuoppia.

Esim mulla tuo lanka ongelma on nyt ajankohtainen. Meinasin ensin siimaa mutta eilen kerhossa sanoivat, että venyy...

[Vita]

riippuu näyttelypaikasta. mutta kerronpa miten meillä töissä toimitaan..

meillä kirjastossa on valmiit ripustussysteemit, eli katonrajasta roikkuvat vaijerit, joihin työt sitten kiinnitetään. valokuvat täytyy tietysti olla pohjustettu/kehystetty ja niissä pitää olla se ripustin siellä takana. rautalanka roks. lankaa/narua/siimaa ei meillä tietääkseni käytetä.

työt kannattaa olla numeroitu jotenkin, jos ei muuten niin pieni numerolappu seinään työn viereen, ja näyttelyluettelo sitten näyttelyn yhteyteen. meillä on käytössä pieni pöytä, missä on luettelon lisäksi sitten vieraskirja ja mahdollisesti tietoa taiteilijasta ja töistään.

avajaisiin ehkä pientä tarjoilua (pommac, keksejä/muuta helppoa pikkusyötävää). ja kannattaa pyytää kaveri tai kaksi hoitamaan tarjoilupöytää. joko näyttelypaikan tai näyttelyn järjestäjän puolesta joku aloittamaan tilaisuus, ellei taiteilija itse sitä halua tehdä. meillä ei kaikkia näyttelyitä "avata", vain ne jotka avajaiset itse haluavat järjestää.

ja tiedotus kannattaa sopia, etteivät näyttelypaikka ja taiteilija tiedota ristiin. tämäkin näyttely näyttää olevan kirjastolla. kirjastot yleensä tiedottavat tapahtumistaan omilla sivuillaan ja paikallislehdissä ainakin. julisteita kannattaa jaella taktisiin paikkoihin.

kannattaa olla näyttelypaikkaan yhteydessä muutenkin. jos ovat paljon näyttelyitä järjestäneet niin osaavat kyllä auttaa.

toivottavasti tästä oli apua

[Anoia]

Kyllähän se siima venyy, mutta ei se kyllä niin paljon veny... siimojahan on erilaisia. en nyt osaa paremmin selittää, mut on kait olemassa enemmän ja vähemmän kestäviä ja joustavia siimoja.
Se onkin sitten eri juttu, että miten sen siiman saa oikeen pituseksi ja pysymään siinä solmussa. Joskus töissä siimalla ripustelin ja voi kiesus sitä kiroilun määrää. Meillä ei ainakaan ollut siihen mitään järkevää apuvälinettä, vaan piti tosiaan kiskoa solmuun ja vähän sytkärillä lämmittää että pysyy.

Lohikarilta saa ainakin kaikenlaista koukkua ja muuta.
Uskoisin että rautalanka on oikeen hyvä vaihtoehto.

[Hoksu]

Kiitoksia paljon näistä =).

Tuolla on joo ripustus katonrajaan mut narut tms pitää hoitaa itse. Ensin meinasin, että olis joko valkoista tai sit just siimaa mut sit iski ajatus jos jotain "vanhan ajan" pellava tms narua laittais.. Olis vähän omanlaista siinäkin. Täytyy huomenna viritellä kotona seinälle miltä näyttää..

Itse en olis tahtonu mitään avajaisia pitää mut kamerakerholaiset olivat sitä mieltä että täytyis pitää (oikeastaan itse itsensä kutsuivat ja kun päivän ja ajan sanoin). Omassa päässä mietin asian malliin kuvat seinälle infon kera ja omat yhteystiedot käyntikortti tyylisesti ja vieraskirja. Mainoksia olen tehny ja joulukorttien mukana laitetaan sukulaisille ja tuttaville pikku mainoslappu kanssa. Ja olishan se aika nannaa jos vaik joku lehtijuttu pariin lehteen.

Mutta katsellaan ja vinkit on painettu syvälle mieleen...

[Hoksu]

Rupesin sitten wordil vääntämään oikein karttaa minkä kuvan tungen millekin osalle seinää. Ja pitäis kai jonkinlaisia fiksuja ja moniulotteisia nimiäkin kuville keksiä. Ettei vaan menis tekotaiteelliseksi puuroksi koko vääntö. 

[Liinu]

Minäkin kasaan nyt sitten pienimuotoinen näyttely.  Mulla on töissä (päiväkodilla) menossa projekti nimellä Satulapset. Idea on, että lapset itse valitsevat roolin, yhdessä pohditaan asuja ja kuvauspaikkaa ja sitten käydään ottamassa kuvat. Lapset ovat olleet asiasta todella innostuneita ja on ollut ihan uskomaton kokemus nähdä se vaikutus, mikä näin pienellä asialla on lapsiin. Pomo kun näki kuvat, niin soitteli samantien kaupunginkirjastoon ja kuun vaihteessa sinne pitäisi nyt sitten viritellä kuvat esiin.

Ja projektin innoittajanahan toimi Maailman ihanin tyttö-projekti ja sen kuvaaja Miina Savolainen.

[Anoia]

toivottavasti saadaan sit täälläkin nähdä niitä sun kuvia tsemppiä järjestelemiseen, en onnittele vielä vaan vasta sitten kun näyttely on